Explore
 Lists  Reviews  Images  Update feed
Categories
MoviesTV ShowsMusicBooksGamesDVDs/Blu-RayPeopleArt & DesignPlacesWeb TV & PodcastsToys & CollectiblesComic Book SeriesBeautyAnimals   View more categories »
Kukkakaali added 1 item to Films Watched in 2017 list
Angst
6.2. Angst on ilmeisesti vaikuttanut erityisesti Gaspar Noén elokuviin, mutta sen lisäksi tuli mieleen myös Haneke ja Funny Games, jonka kotiintunkeutumiskauhussa on vastaavanlaista naturalistista, viihde-elementeistä riisuttua psykologista jännitettä. Pienestä budjetista huolimatta Angst on elokuvallisesti hyvin pätevä - erityisesti omintakeisen kameratyöskentelyn osalta. Erwin Lederin mielenvikainen murhamies ei ole överiksi vedetty karikatyyri vaan realistisen oloinen luhistunut ihmispolo, joka nyt vain sattuu olemaan päästään aivan sekaisin. Häiritsevintä elokuvassa onkin dokumentaarisuuden tunne. Tapahtumat tuntuvat todenmukaisilta ja todellisilta, ja se taas ainakin omakohtaisesti herättää kysymyksiä katsojan roolista elokuvassa. Murhan katsominen ei olekaan enää niin viihdyttävää, kun siitä on riisuttu kaikki katsojan oloa helpottavat elementit.
6 months, 2 weeks ago
Kukkakaali voted for list
Movie Diary 2017 (96 movies items)
6 months, 2 weeks ago
Kukkakaali added 1 item to Films Watched in 2017 list
Kumiko, the Treasure Hunter
5.2. Mielenterveysongelmista kärsivä yksinäinen japanilaisnainen katsoo Fargo-elokuvan ja luulee elokuvassa piilotettua rahakätköä oikeaksi. Siispä on lähdettävä paikkakunnalle kaivamaan aarre esiin. Elokuvassa on visuaalista silmää erityisesti Kumikon värikkäässä pukeutumisessa suhteessa Fargon talvisiin maisemiin, mutta muiden vahvuuksien löytäminen on vähän hankalampaa. Nyt jo jokusen elokuvan nähtyäni elämäni aikana käsikirjoituksellisen tyhjäkäynnin kompensoiminen maisematunnelmoinnilla alkaa tuntua vähän halvalta ja helpolta. Toki Kumikon epäonnistuneiden työ- ja ihmissuhteiden kautta yritetään kommentoida japanilaisen yhteiskunnan mahdottomia vaatimuksia yksilötasolla, mutta samanaikaisesti Kumikon hiljainen, vaatimaton hahmo jää niin etäiseksi, että ainakaan itseäni ei juurikaan hetkauttanut naisen kohtalo. Keskinkertaista.
6 months, 2 weeks ago
Insidious
 Insidious 3/10
6 months, 2 weeks ago
Kukkakaali added 1 item to Films Watched in 2017 list
Insidious
3.2. Lupasin itselleni vähentää keskinkertaisen Netflix-kauhun tapittamista, mutta ihmisiähän tässä ollaan ja joskus sitä vain ratkeaa. James Wan on ohjaajana todella kummallinen tapaus, sillä mies on kykeneväinen luomaan ihan tunnelmallisiakin kummitustarinoita (Conjuring-elokuvat), mutta Insidious on haaleine värimaisemineen ja ympäripyöreine kliseeviidakkoineen jotenkin todella mielenkiinnoton kyhäelmä. Elokuvassa palataan myös Saw-aikakauden virhearviointeihin siltä osin, että tahatonta huumoria on mukana yllättävän paljon. Nautin erityisesti Patrick Wilsonin kamppailusta aavemaailman porteilla seisovan nahkatakkiportsarin kanssa. Sitten kun sinne aavemaailmaan lopulta päästään vierailulle, niin joko budjetti- tai mielikuvitusongelmien takia astraaliprojektio sisältää ainoastaan pimeän omakotitalon sen sijaan, että oltaisiin esim. kuvattu jotain vähän originellimpaa henkimaailman elinympäristöä. James Wanin käsitys pelottavista olennoista on tämän elokuvan puitteissa näemmä virnistelevät ja vahvasti meikatut naiset, jotka menneen aikakauden kuteissaan kurkistelevat milloin mistäkin kaapista ja yrittävät seisoa edessäsi. Punakasvoinen demoni herättää sekin lähinnä epäuskoisia hymähdyksiä. Lopulta Insidious on vain laiska ja yllättävän kesy kauhupastissi, enkä nyt suoraan keksi ainuttakaan syytä miksi kenenkään täytyisi nähdä sitä. Todennäköisesti katson silti jatko-osatkin jonain päivänä, koska huonojen elokuvien katsominen on suositeltavampi itsetuhoisuuden muoto kuin alkoholismi tai viiltely.
6 months, 2 weeks ago
6 months, 2 weeks ago
Kukkakaali added 1 item to Films Watched in 2017 list
The Other Side of Hope
3.2. Kaurismäen selvästi poliittisin elokuva ehkä vähän kärsii agendan suorasukaisuudesta. Tarina ei ole kovinkaan hienovarainen tai viimeistelty, vaan Kaurismäki ampuu kovilla heti alusta pitäen eikä todellakaan peittele näkemyksiään tämän hetken pakolaispolitiikasta ja asenneilmapiiristä. Kaksi pitkään erillään kulkevaa tarinaa tuntuvat toisiinsa nähden irrallisilta kokonaisuuksilta, eikä niiden limittyminen elokuvan puolivälin jälkeen suju täysin luontevasti. Silti komppaan Kaurismäen itsensäkin painottamaa näkemystä, että empatian ja ihmisyyden esilletuominen näinä aikoina on ensiarvoisen tärkeää - vaikka se sitten johtaisikin hieman karrikoituun lopputulokseen elokuvallisessa mielessä. Tässä kohtaa pyrkimys vaikuttaa ihmisten ajattelumalleihin on hieman jo ohittanut perinteiset elokuvalliset arvot, mutta riippunee katsojasta kuinka valmis on vastaanottamaan Kaurismäen vasemmistolaishumanistisen maailmankatsomuksen. Huumori toimii enimmäkseen ja elokuvaan on jälleen niputettu niin paljon kiinnostavia yksityiskohtia, että ajan saisi kulumaan pelkästään jo niitä bongaillessa. Dome Karukosken vierailu humaltuneena rasistina nauratti. Ei tällä Kaurismäen parhaimmistoon nousta yhdenkään osa-alueen puolesta, mutta itse viihdyin sen verran hyvin, että neljä pojoa napsahtaa jälleen.
6 months, 2 weeks ago
Kukkakaali added 1 item to Films Watched in 2017 list
Cul-De-Sac
1.2. Cul-De-Sacin premissi on oikeastaan aika tavanomainen - vieras elementti asettuu taloksi vakiintuneeseen tilanteeseen (tässä tapauksessa huonotapainen rikollinen porvarilliselta vaikuttavan pariskunnan linnakkeeseen) ja sitten katsoja seuraa kulissien hajoamista. Pariskunta ei reagoi oletetulla tavalla kidnappaukseen, vaan Knife in the Waterin tapaan elokuva saavuttaa pointtinsa kolmikon psykologisen kissa-hiiri -leikin kautta. Erityisesti Cul-De-Sacista muodostuu Donald Pleasencen esittämän Georgen tarina, jonka herkkyys ja lievä naisenomaisuus joutuvat testiin, kun ranskalaiskaunotar vierellä tarvitsisikin miehisempiä otteita kumppaniltaan. Elokuva on hyvä ja tarkkanäköinen.
6 months, 2 weeks ago
Kukkakaali added 1 item to Films Watched in 2017 list
What Have They Done to Your Daughters? (aka Coed Murders)
31.1. En todellakaan ole poliziottesco-elokuvien asiantuntija, mutta What Have They Done to Your Daughters? todennäköisesti asettuu laadullisesti paremmalle puolivälille. Elokuvasta löytyy mm. väkivaltainen lihakirvesmotoristi, murhattuja teinityttöjä, paljon vakavannäköistä ja -oloista patsastelua poliisitutkinnan pyörteissä sekä hieman jopa yhteiskuntakriittistä viestiä elokuvan lopussa. Itse taidan preferoida vähän löysemmin rantein rakennettua poliisielokuvaa, missä viiksekkäät poliisit pahoinpitelevät lähes sattumanvaraisesti vastaantulevia kansalaisia (kaipaan Maurizio Merliä). Soundtrack on taas italialaiset tyyli- ja laatukriteerit täyttävää ja kokemus on kaiken kaikkiaan varsin miellyttävä. Parasta elokuvassa on silti Listalissakin nähtävä kansikuva.
6 months, 2 weeks ago
Henry Fool
 Henry Fool 8/10
6 months, 3 weeks ago
Kukkakaali added 1 item to Films Watched in 2017 list
Henry Fool
30.1. Indie-elokuvalla usein tarkoitetaan jotain vaihtoehtoisen näpsäkkää rom-comia, jonka keinot ja tarkoitusperät ovat lopulta ihan sitä samaa puurovelliä kuin Hollywoodissa. Henry Fool on tr00 indie-elokuva. Hal Hartleyn konventioille kumartelematon musta komedia taiteesta, politiikasta, ulkopuolisuudesta ja rikkoutuneesta perheestä on lävitsepääsemättömyydessään vittumainen elokuva. Se on liian pitkä, tarkoituksella itsestään etäännyttävä ja paikoitellen tylsä. Silloin kun se ei ole tylsä Henry Fool on oivaltava, koskettava ja hauska. En ole vieläkään ihan varma, mitä mieltä tästä kaikesta olisi tarkoitus olla, mutta Hartleyn leffat jäävät ainakin itsellä takaraivoon kummittelemaan, joten tästä kiitoksena pointsit ehkä lievästi yläkanttiin.
6 months, 3 weeks ago
Kukkakaali voted for list
Movies watched in 2017 (147 movies items)
6 months, 3 weeks ago
Kukkakaali voted for list
Watched in 2017 (38 movies items)
6 months, 3 weeks ago
Kukkakaali added 1 item to Films Watched in 2017 list
I Killed My Mother
29.1. Xavier Dolanin debyyttiohjaus on ehdottomasti merkittävä siltä osin, että mies oli elokuvan ilmestyessä vain 20-vuotias. Siihen nähden elokuva on huomattavan kypsä kuvatessaan homoseksuaalin pojan ja hänen äitinsä ongelmallista suhdetta. Vaikutteet on tässä vaiheessa vielä kiedottu aika tiukasti harteille ja monella tapaa kyseessä on raakile esim. Mommyyn verrattuna, jossa käsiteltiin pitkälti samoja teemoja, mutta valmiimmin ja selvärajaisemmin. Dolan ei pelkää tehdä osittain omaelämäkerrallisesta hahmostaan ärsyttävää egoistia, mutta samanaikaisesti jää sellainen tunne, että mies uskoo oikeasti olevansa muiden yläpuolella. Dolan on lahjakas ja hän on selvästi tietoinen asiasta, mutta itsetietoisen röyhkeyden katsominen on välillä vähän rasittavaa.
6 months, 3 weeks ago
Marshland
 Marshland 5/10
6 months, 3 weeks ago
Kukkakaali added 1 item to Films Watched in 2017 list
Marshland
28.1. Espanjassa tärkeimmät elokuvapystit napsinut Suosurmat on tyylipuhdas murhamysteeri True Detectiven ensimmäisen tuotantokauden ja eteläkorealaisen Memories of Murderin tapaan. Mä saan jotain kieroutunutta tyydytystä ko. lajityypin leffoista laadusta riippumatta, joten en voi väittää katselukokemusta epämiellyttäväksi. Geneerisyydestä ja turhan valjusta juonikuviosta johtuen ei leffasta toisaalta löydy sellaista tarttumapintaa, että sitä jaksaisi erityisesti suositellakaan. Jää epäilemättä unohduksiin ennen vuoden päättymistä.
6 months, 3 weeks ago
6 months, 3 weeks ago
Kukkakaali added 1 item to Films Watched in 2017 list
Born in Heinola
26.1. Tuukka "auteur extraordinaire" Temosen Apulanta-elokuva on niin lamaannuttavan huono, että se pääsi jopa hieman yllättämään. Bändin ns. punk-vaihetta käsittelevä teos alkaa luonnollisesti sponsoreiden logojen esittelyllä, jonka jälkeen alleviivataan ja uhrataan elokuvan ensimmäiset viisitoista minuuttia sille, että markka devalvoidaan, Esko Aho tässä VHS-arkistovideossa moi, markka devalvoidaan, lama lama lama, such horror. Ilmeisesti tällä yritetään painottaa, että kun isien firmat menevät nurin, niin angstiset nuoret luonnollisesti perustavat punk-bändin, vaikka eipä Suomen kokonaisvaltainen tilanne tunnu näkyvän kuin herra Temosen perhe-elämässä. Hän ei kuitenkaan ole osallisena perustamassa Apulantaa. Erikoista elokuvassa on sekin, että Mimosa Willamon (joka ei osaa puhua englantia riittävän hyvin, eikä toisaalta suomea riittävän huonosti) Pohjois-Amerikan vahvistusta lukuun ottamatta elokuvan nuoret tähdet suoriutuvat useimmista kohtauksista puhtain paperein. Ongelmat ilmenevät nimenomaisesti ohjauksessa, leikkauksessa ja tyylitajussa. Täysin absurdi palavan kioskin edessä tapahtuva konflikti ja Sipen siskon sydänkohtaus (?) ovat kohtauksina malliesimerkkejä siitä, miten katsojan immersio elokuvaan rikotaan täysin ja jäljelle jää vain epäuskoista ihmetystä sitä kohtaan, että jotain näin aloittelijamaista on päässyt filmille asti. Dan Tolppasen aka Uniikin rooli alaikäisenä pikkugangsterina on todella hämmentävä ja tarpeeton, mutta ilmeisesti ihmisen lyhyydellä voidaan kumota n. 20 vuoden yli-ikäisyys. Lopputulos on tarinan ja ihmiskohtaloiden tavanomaisuuteen nähden liiallisen melodramaattinen ja syvissä vesissä vellova. Jotain tekijöiden (tekijän?) motiiveista kertonee sekin, että elokuvan lopputekstien alkaessa herra tirehtööri on liittänyt jälleen arkistokuvaa jostain suomalaisittain "merkittävästä" palkintojenjakotilaisuudesta, missä Toni Wirtanen kiittää Temosta osallisuudesta bändin menestykseen. Kiitos nyt minunkin puolestani.
6 months, 3 weeks ago
Kukkakaali voted for list
6 months, 3 weeks ago
Kukkakaali added 1 item to Films Watched in 2017 list
Black Book
24.1. Tuntuu oudolta katsoa toisesta maailmansodasta kertovaa elokuvaa, joka on niin puhtaasti viihteellisistä seikkailuelementeistä rakennettu. Esimerkkejä on toki muitakin, mutta esim. Inglourious Basterds on Tarantinolle ominaisesti niin irrotettu todellisuudesta, että sitä on vaikea laskea samaan kategoriaan. Black Book on kuitenkin melko vankasti ankkuroitu todelliseen maailmaan ja jos ei tosi- niin ainakin todenmukaisiin tapahtumiin. Tyylillisesti kyseessä on aika ilmiselvä sisarteos Soldier of Orangelle. Verhoevenin provokaatiomittari pysyttelee miehen keskivertoelokuvaan verrattuna aika alhaisilla lukemilla, ellei sitten vedä hernettä nenään siitä, että vakavasta aiheesta on kerrottu hieman kevyemmin. Black Book on pitkästä kestostaan huolimatta todella mukaansatempaava ja useat yllättävätkin juonenkäänteet jaksavat viihdyttää. Pidin.
6 months, 3 weeks ago
House
 House 4/10
6 months, 4 weeks ago
Kukkakaali added 1 item to Films Watched in 2017 list
House
23.1. Täti hirttäytyy kotonaan, joten hiljattain poikansa menettänyt sekä avioliitostaan eronnut kirjailija muuttaa taloon kirjoittamaan. Talossa majailee kuitenkin epämääräinen ryhmittymä rumia kummituksia ja/tai demoneita, joten elämä on hankalaa. House on höhlän kuvastonsa ja komediallisia elementtejä alleviivaavan musiikkinsa kautta huomattavasti enemmän komedia kuin kauhuelokuva, mutta tapahtumat sinänsä mukailevat enemmän kauhuperinnettä. Efekti on aika omituinen - elokuvan aikana ei pääse kokemaan minkäänlaista jännitettä, mutta toisaalta Housen tarjoama kädenlämmin hupailu ei tässä kontekstissa tunnu kovin inspiroituneelta. Lopputulos on silti kasariestetiikassaan ihan symppis, mutta myös täysin kertakäyttöinen.
6 months, 4 weeks ago
Kes
 Kes 7/10
6 months, 4 weeks ago
Kukkakaali added 1 item to Films Watched in 2017 list
Kes
22.1. Ken Loachin 'kitchen sink' -klassikko yksinäisestä ja kaltoinkohdellusta pojasta, joka ryhtyy kouluttamaan löytämäänsä haukkaa on varmaankin statuksensa ansainnut. En mä tästä suurempia puutteita onnistunut löytämään, mitä nyt itselle jäi sellainen fiilis, että takakannen silmäiltyäni 95% elokuvan tapahtumista vilisi silmissäni kuvaustyyliä myöten. Rakenteellisesti siis aika perussettiä ja kulkee etiäpäin juuri niillä keinoilla ja tapahtumilla, kuin mitä olettaa saattaa, jos yhtään tuntee brittirealismia. Ihan hyvä leffa.
6 months, 4 weeks ago
Kukkakaali added 1 item to Films Watched in 2017 list
Toni Erdmann
18.1. Toni Erdmann nousee mielestäni heittämällä 2010-luvun parhaimpien elokuvien joukkoon. Elokuvan naturalistinen ja ihmiskeskeinen kuvaus jättää pääosaparivaljakon näennäisesti mahdottomalta tuntuvan tehtävän eteen - miten saada lähes kolmituntinen komediapainotteinen elokuva toimimaan melkein yksinomaan kahden näyttelijäsuorituksen varassa. Silti se tekee sen täysin vaivattoman oloisesti. Paljon on puhuttu eri arvioissa elokuvan onnistuneesta huumorista, mutta liian usein on unohtunut mainita Toni Erdmannin emotionaalinen lataus - isän huumori on melankoliaan verhottua ja sosiaalisesti kyvytöntä hapuilua kohti tytärtään, eikä niinkään tarkoituksetonta hassuttelua. Tyttären näennäinen tunnekylmyys on taas nähdäkseni ainakin osaksi johdettavissa isäsuhteeseen, jossa todellista henkistä läsnäoloa on melko vähän. Kahden toisistaan vieraantuneen ja lievästi tunnevammaisen ihmisen keskinäistä kompurointia kohti toimivampaa ihmissuhdetta on paikoitellen todella kiusallista katsoa, mutta oma olo oli elokuvan päätyttyä katarttinen. Monimerkityksellinen lopetus on omalla tavallaan nerokas, eikä anna helppoja vastauksia.
7 months ago
7 months ago
Kukkakaali added 3 items to Films Watched in 2017 list
La Grande Illusion
Close-Up
Jacob

7 months ago

Insert image

drop image here
(or click)
or enter URL:
 link image?  square?

Insert video

Format block